Tietoa meistä
Kerimäen Vanhusten ja Vammaisten Tuki ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys. Tarkoituksena on toimia vanhusten ja vammaisten sosiaalisen aseman ja asunto-olojen parantamiseksi sekä heidän toimintakykynsä ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Puruveden palvelutalo on valmistunut vuonna 1999 ja sitä on laajennettu vuonna 2006. Tarjoamme tehostettua palveluasumista 38:lle asukkaalle.
Meidän arvomme
Rivitalot
Yhdistyksellä on kolme rivitalokiinteistöä Kerimäen kirkonkylällä:
- Multamäentie 17 (13 asuntoa)
- Kalliopellonkoti 1, Kalliopellontie 4 (12 asuntoa)
- Kalliopellonkoti 2, Kalliopellontie 6 (11 asuntoa)
Ota yhteyttä puhelimitse:
Anu Kastikainen Puh: 050 376 2810
Yhdistyksen hallitus
Puheenjohtaja: Tapani Hannonen
Varapuheenjohtaja: Pirjo Juuti
Jäsenet:
Pekka Palm
Olavi Nousiainen
Maire Hämäläinen
Satu Rissanen
Markku Nousiainen
Omavalvontasuunnitelmat
Pääset tutustumaan omavalvontasuunnitelmaan klikkaamalla alla olevaa painiketta
Tarvitseeko muistisairautta sairastava virikkeitä ja elämyksiä arkeen? Eihän hän hetken päästä muista tapahtunutta. Eikö perushoito, arjen rutiinit ja ravinto riitä?
Mielestämme tarvitsee. Kokemuksemme muistisairautta sairastavien kanssa toimiessamme sekä eri lähteet kertovat samaa.
Vaikeutena on löytää sopiva määrä kunkin asukkaan jaksavuuteen tai kiinnostukseen toimintaa. Jokainen muistisairautta sairastava on erilainen, vireystila ja mieliala vaihtelee eri päivinä tai vuorokauden aikana. Viriketoiminnassa tarkkailemme asukkaiden jaksavuutta ja reagointia toimintoihin. Ja kirjaamme ne.
Vanhusten viikko oli tässä äskettäin ja ohjelmat sillä viikolla vakuuttivat taas virikkeiden ja elämysten tarpeellisuudesta. Hyvä, säännöllinen rytmi arjessa luo turvaa, elämykset herättelevät aisteja, tunteita ja muistoja. Vaikka vain hetken verran. Reaktio voi olla katseen kirkastuminen, havahtuminen omasta maailmasta, sanoittaminen, hymyily, ääneen nauru tai kyyneleet. Jokin on tavoittanut aivoissa ja tuonut asukkaan tähän elämykseen mukaan. Pelkoa tai ahdistusta ei ole tarkoitus lisätä, niitäkin reaktioita tarkkailemme. Turvallisuus ja rauhallisuus ovat avainsanoja. Eikä asukas saa kokea tulevansa nolatuksi.
Virikkeet ja elämykset parantavat tutkimuksien mukaan mielialaa, vähentävät ahdistusta ja levottomuutta, lisäävät sosiaalista vuorovaikutusta sekä auttavat ylläpitämään kognitiivisia taitoja ja fyysistä kykyä. Virikkeiden puuttuminen voi johtaa passivoitumiseen, masennukseen ja toimintakyvyn eri osa-alueiden nopeampaan heikkenemiseen.
Muistisairauden etenemistä valitettavasti nykytiedon mukaan tämäkään ei pysäytä. Virikkeiden ja elämysten tarjoamisessa huomioimme sairauden vaiheen ja asukkaan yksilöllisen toimintakyvyn. Asukas ei saa tuntea, että häneltä vaaditaan sellaista mihin hän ei kykene. Liian monimutkaiset, paljon yhtä aikaa tapahtuvat tai kuormittavat elämykset aiheuttavat hämmennystä ja turvattomuutta. Myös jos asukas ei kuule tai näe kunnolla, ulkopuolisuuden tunne vahvistuu.
Liian yksinkertaiset toiminnot voivat aliarvioida asukkaan kykyjä.
Kertauksena aiemmista päivityksistä:
Vanhat valokuvat, musiikki, luonnon näkeminen ja tuoksut, tuttujen esineiden näkeminen ja koskettelu herättävät tunteita ja muistoja silloinkin kun niille on vaikea löytää sanoja.
Käsillä tekeminen on terapeuttista ja tarjoaa onnistumisen elämyksiä. Käsityöt, askartelu, maalaaminen ja leipominen ovat hyviä vaihtoehtoja.
Liikunta kaikissa muodoissa aktivoi aivosoluja, hidastaa sairauden etenemistä ja ylläpitää omatoimisuutta. Liikuntaa ovat kaikki pienet siirtymiset, itse tehdyt aamutoimet tai osa niistä, kävely käytävällä paikasta toiseen, pyörätuolilla potkuttelu ja kelaaminen tai mikä tahansa aktiivisuus.
Jumppaa toteutamme eri kokoonpanoilla asukkaan toimintakyvyn mukaan. Istuallaan pystyy jokainen jumppaamaan jotakin kohtaa, seisallaan jumppaavat tuen kanssa kävelevät asukkaat.
Musiikki liitettynä jumppaan ja tanssiin antaa asukkaille eri aistien kautta kokemuksia. Ja musiikki tuo selvästi jonkin pilkkeen silmiin tai hymyn huulille. Tutut, rakkaat sävelet herättävät muistoja.
Asukkaiden elämänhistorian tunteminen auttaa meitä järjestämään mielekästä viriketoimintaa. Jos asukas inhoaa karaokea, emme pyydä häntä karaokeen. Jos asukas ei ole viihtynyt suurissa ihmisjoukoissa, voimme tehdä hänelle mielekästä toimintaa pienessä porukassa.
Virikkeet ja elämykset ovat suorituspaineetonta toimintaa. Pääasia on yhdessäolo, kokemus ja myönteinen tunnelma. Ei lopputulos. Vaikka asukas ei muista virikkeestä 10 minuuttia tapahtuman jälkeen. Silti järjestämme toimintaa, juhlimme merkkipäiviä, eri vuodenajan tapahtumia, näkemistä, kokemista, ja kuulemista. Emme järjestä viriketoimintaa itsellemme, vaan asukkaille.
Turvallinen ilmapiiri, kiireetön läsnäolo, myönteisyys ja sanaton viestintä tekevät hyvän virikehetken.
Muistisairautta sairastava aistii ympäriltään ääniä, tunnelmia, kasvojen ilmeitä, kiirettä ja kehon viestejä. Useammin kuin arvaammekaan.
Joten suunnittelemme jatkossakin viriketoimintaa monipuolisesti. Jokaiselle jotakin. Eri aisteille. Eri vuodenaikoina erilaista ja toisaalta tuttuja toistuvia juttuja. ... LisääVähemmän
1 CommentKommentoi Facebookissa
🩷
Yhteislaulutuokiossa yhdessä vapaaehtoisten ja Attendo Jouhenjoen väen kanssa lauloimme parikymmentä tuttua laulua. Jaoimme lauluvihkoset, joissa oli 40 laulua. Osa asukkaista lauloi kyllä ulkomuististakin. Loput laulut jäivät laulettavaksi marraskuussa. Tärkeää toimintaa ja yhdessäoloa. Taas oli päiväsali pullollaan väkeä.
Olipa aamulla mukava katsoa kun muutama asukas nappasi Puruvesi-lehden ja Itä-Savon aamupalan jälkeen luettavakseen. Kauppareissulta tuli tuliaisina vielä ilmaisjakelulehti.
Meillähän toimii edelleen viikoittainen kauppaostospalvelu. Tällä viikolla kauppapäivä oli torstai. Asukkaat tietävät palvelusta ja osaavat jo kysellä kauppapäivästä ja sanoa, että heillä on ostettavaa kaupasta. Osalta vakioasiakkaalta kysymme muistinvirkistykseksi onko mitä he haluaisivat kaupasta. Jotain pientähän ne ostokset ovat, mutta näin asukas pystyy itse vaikuttamaan asioihinsa. Ja aina on ilahtunut ja odottava ilme, kun kauppaostokset tuodaan perille. ... LisääVähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa
Omahoitajahetki on kahdenkeskinen hetki, jossa asukas viettää aikaa oman nimetyn hoitajansa kanssa.
Omahoitajahetki voi olla yhteistä tekemistä, esimerkiksi ulkoilua, hautausmaalla vierailua, kaupassa käyntiä, valokuvien katselua, juttelua, muistelua, torilla käyntiä, markkinoilla käyntiä, lukemista, laulamista, käsien hoitoa, kynsien lakkausta, pelaamista tai mitä vaan.
Omahoitajahetken tarkoitus on vahvistaa asukkaan ja hoitajan luottamussuhdetta sekä tuoda arkeen vaihtelua . Tekeminen lähtee asukkaan toiveista ja mieltymyksestä.
Tänään asukas lähti hoitajansa kanssa Savonlinnaan kauppoihin katselemaan ja sovittamaan vaatteita sekä pizzalle.
Todella suurta vaihtelua tavalliseen keskiviikkoon.
Bingon pelaaminen kävi mukavasta ajanvietteestä iltapäivällä. ... LisääVähemmän
3 CommentsKommentoi Facebookissa
Ai, miten ihanaa. Laatuaikaa, yksilöllisesti, toiveiden mukaan 😃👍❤️
Ihana idea❤️