Tietoa meistä
Kerimäen Vanhusten ja Vammaisten Tuki ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys. Tarkoituksena on toimia vanhusten ja vammaisten sosiaalisen aseman ja asunto-olojen parantamiseksi sekä heidän toimintakykynsä ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Puruveden palvelutalo on valmistunut vuonna 1999 ja sitä on laajennettu vuonna 2006. Tarjoamme tehostettua palveluasumista 38:lle asukkaalle.
Meidän arvomme
Rivitalot
Yhdistyksellä on kolme rivitalokiinteistöä Kerimäen kirkonkylällä:
- Multamäentie 17 (13 asuntoa)
- Kalliopellonkoti 1, Kalliopellontie 4 (12 asuntoa)
- Kalliopellonkoti 2, Kalliopellontie 6 (11 asuntoa)
Ota yhteyttä puhelimitse:
Anu Kastikainen Puh: 050 376 2810
Yhdistyksen hallitus
Puheenjohtaja: Tapani Hannonen
Varapuheenjohtaja: Pirjo Juuti
Jäsenet:
Pekka Palm
Olavi Nousiainen
Maire Hämäläinen
Satu Rissanen
Markku Nousiainen
Omavalvontasuunnitelmat
Pääset tutustumaan omavalvontasuunnitelmaan klikkaamalla alla olevaa painiketta
Meillä talossa seurataan vuodenaikoja ja vietetään juhlapyhiä perinteisesti. Tällä viikolla on palmusunnuntai ja asukkaat odottavat virpojia kovasti.
Diakoni Leena johdatteli hartaus- ja toimintahetkessä ajatuksia palmusunnuntaihin ja sitä seuraavaan hiljaiseen viikkoon ja pääsiäiseen.
Leena virpoi jokaisen ryhmässä olleen asukkaan. Ja yhdessä askarrellen syntyi kauniita pääsiäiskortteja.
Virpomavihta mukana Leena kävi vielä keskustelemassa ja kohtaamassa asukkaita heidän omissa asunnoissaan.
Pientä pääsiäiseen viittaavaa on laitettu ulos pääoven eteen. Narsissit toivottavat vierailijat tervetulleiksi.
Asukkaiden muutama vuosi sitten askartelemat värikkäät kukot lentelevät turinatuvan katosta.
Huomenna laittelemme lisää pääsiäistä päiväsaliin.
Ja virpojiakin on tulossa.
Tavarat muuttavat meilläkin paikasta toiseen, niinkuin kodissa konsanaan. Tarvitsimme säilytystilaa fysioterapeuttien huoneeseen. Sieltä siirtyi puolapuut Onnelan A- siipeen. Nyt voi kuminauhalla tai narulla tehdä jumppaa kahdessa paikassa, Onnelassa ja Toivolassa. Puolapuut sopivat seinälle hienosti. Aivan kuin ne olisivat siinä aina olleetkin.
Turinoissa juttelimme viikonlopun kuulumiset. Sää kiinnostaa aina. Ja nyt meillä seurataan milloin lumi on sulanut sisäpihalta. Muutama läntti ja yksi isompi kasa traktorin työntämänä on jäljellä
Pari asukasta kävi perjantaina Savonlinnassa kevätmarkkinoilla. Siitä saikin hyvin jutun juurta. Ja markkinoista oli juttu myös Itä-Savossa. Ilmastonmuutos ja eläimet ja äidinmaidon myyminen saivat puhetta aikaiseksi.
Tuuli oli kylmä tänään. Silti muutama asukas lenkkeili sisäpihalla.
" ei palella yhtään kun on piälä. ... LisääVähemmän
1 CommentKommentoi Facebookissa
Pääoven edessä ihanat tetenarsissit toivottivat tervetulleeksi,kun menimme käymään äidin luona.🐣Äidiltä saimme ihanan omin kätösin tehdyn pääsiäiskortin jonka hän oli yhdessä askarrellut diakonin kanssa.Kiitos!❤️
Savonlinnan seurakunnan ihana kanttori Maria Padatsu tekee erikoistumisopintoja ja opiskelee hoivamuusikoksi. Päivän teemana oli iloa, hoivaa ja turvaa musiikista. Ja sitä meidän talossa tarjottiin. Ensin ryhmälle päiväsalissa ja sitten yksilöllisesti muutamien asukkaiden huoneissa.
Musiikin soidessa ja tuttujen laulujen myötä asukkaat aivan kuin " heräsivät tähän hetkeen". Kädet tahdittivat musiikkia, väri nousi kasvoille, silmät kirkastuivat ja välillä kostuivat, huulilta pystyi näkemään laulua laulun sanoin ja afasiaa sairastava lauloi sanoilla.
Lauloimme kansanlauluja, tangoa, iskelmiä, mitä vain tuttuja kappaleita.
Huoneissa musiikkivalintaa auttoi, että henkilökunta tiesi asukkaan musiikkimaun ja lempilauluja. Diana, diivaillen, kaunis pesijätär, kulkuri ja joutsen, Satumaa, arvon mekin ansaitsemme, maailmassa monta on ihmeellistä asiaa raikuivat. Ja ainakin yhdestä huoneesta kuului yhteislaulua
Hauraalla äänellä lausuttu kiitos sai silmät kostumaan. Samoin kanttori Maria soittamassa melodiaa pianolla ja viereisellä tuolilla asukas lauloi laulua äidinkielellään. Nämä ovat timantteja keskellä arkea.
Lämmin kiitos Maria meidän kaikkien puolesta ❤️.
Musiikki on voimakas työväline muistisairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa, sillä musiikkimuistot säilyvät usein aivoissa pitkään senkin jälkeen, kun sanat ja muut muistot alkavat kadota.
Musiikki aktivoi aivoja laajasti ja vaikuttaa muun muassa seuraavasti:
Tunteiden herättäminen: Musiikki voi tuoda pintaan tunteita ja muistoja jopa sairauden vaikeassa vaiheessa. Se auttaa vähentämään ahdistuneisuutta, masennusta ja levottomuutta.
Kognitiivinen tuki: Tutkimusten mukaan musiikin kuuntelu aktivoi oppimiseen ja muistiin vaikuttavia geenejä ja voi auttaa säilyttämään puhekykyä tai herättämään halun kommunikoida.
Arjen helpottaminen: Tuttu ja mieluisa musiikki voi rauhoittaa hoitotilanteissa ja helpottaa vuorokausirytmin säätelyä.
Miten hyödyntää musiikkia?
Luo musiikkitahto tai -testamentti: Kirjaa ylös sairastuneen lempimusiikki, tärkeät laulut ja artistit. Tästä on suuri apu myöhemmässä vaiheessa.
Suosi nuoruusvuosien musiikkia: Erityisesti 15–25-vuotiaana kuunneltu musiikki aktivoi muistoja tehokkaimmin.
Osallistuminen: Musiikin kuuntelun lisäksi laulaminen ja rytmiikka (esim. taputtaminen) ovat hyödyllisiä tapoja osallistua ja kokea onnistumisia.
Yksilöllisyys: On tärkeää huomioida, että musiikkimaku on henkilökohtainen. Se mikä rentouttaa yhtä, voi ärsyttää toista.
Toinen onnelliseksi monen tehnyt kokemus oli hiustenleikkaus.
" mie halluun lyhyen tukan. Että korvatkii suap aurinkoo ulukona" ... LisääVähemmän
2 CommentsKommentoi Facebookissa
Hyvä Maria!
Hienoa toimintaa!
"Muistisairaus voi hankaloittaa ympäristön hahmottamista. Esimerkiksi tilan, suuntien ja paikkojen arviointi vaikeutuvat, mikä altistaa eksymisille. Muistisairauden myötä henkilöllä voi olla lisäksi pulmia esineiden löytämisessä ja niiden käyttötarkoituksen ymmärtämisessä sekä ajankulun ja kellonajan hahmottamisessa.
Muistisairauden edetessä myös tuttujen henkilöiden tunnistaminen ja vaatteiden pukeminen vaikeutuvat. Näiden taitojen heikkeneminen usein hämmentää ja ahdistaa sairastunutta, joka saattaa turhautua ja menettää kokemuksen arjen hallinnasta.
Muistisairaan henkilön päivittäistä elämää voi edistää tunnistamalla arjen pulmatilanteet ja ohjaamalla häntä niissä hienovaraisesti. Apuna kannattaa käyttää myös selkeitä kirjallisia ja kuvallisia ohjeita sekä teknisiä apuvälineitä."
Meillä on päiväsalin vieressä olevan invavessan ovessa selkokielellä vessa suurilla kirjaimilla värikkäällä pahvilla. Monet asukkaat osaavat suunnata oikeasta ovesta sisään.
Sama ongelma voi olla asukkaan omassa huoneessa. Vessa ei löydy, vaan asukas lähtee etsintäreissulle aivan väärään suuntaan. Eksyminen ja erehtyminen aiheuttavat hätääntymistä ja vihastumista. Opastekyltit toivottavasti auttavat löytämään perille.
Ja kukka ohjaa oman rollaattorin luo. Tai vaan piristää matkan tekoa. ... LisääVähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa